perjantai 4. lokakuuta 2013

Tiede ja politiikka tulee erottaa

Luin Ylen uutisen, jonka mukaan  tiede kärsii uskottavuuden menettämisestä nettikeskustelijoiden vuoksi.
Uutinen ei periaatteessa ole mitään uutta.  Nettikeskustelijat ja trollit ovat jo vuosia olleet vakiotavaraa, joka seuraa perässä kaikkialle missä voi provosoida asiasta.. Kommentointimahdollisuuden poistaminen taas saa netin vihaiseksi ja sitä kritisoidaan sillä, että kaikkienhan kuuluu ottaa vastaan kritiikkiä. Yksi tunnetuimmista tieteen popularisointiin keskittyneistä tiedelehdistä poistikin taannoin juttujensa kommentoinitmahdollisuuden perustellen tätä sillä, että tiede kärsii uskottavuuden puutteesta. Keväällä myös Tiede -lehden yksi blogaaja jätti bloginsa perustellen, ettei voi jatkaa tieteellisen blogin pitämistä, koska se taas antaa muille saman lehden blogeille oletuksen, että nekin perustuvat tieteeseen.

Tuon Ylen uutisen pohjalta aloin kuitenkin miettiä omaa alaani eli nimen omaan monien trollien rakastamaa ilmakehätiedettä, joka on aerosolifysiikan suurimpia tutkimusaloja. Viime viikolla julkaistiin IPCC:n viimeisin raportti ja raportti sai kritiikkiä jo ennen julkistamistaan. Aikaisemmatkaan IPCCn raportit eivät ole päässeet kritiikittä ja ilmastoasiat tuntuvat nykyään olevan sellaisia, jotka herättävät eniten tunteita, puolesta ja vastaan, ihmisissä.

Olen opiskellut kahta eri fysiikan alaa ja mietin miten ihmisten suhtautuminen onkaan ollut erilaista molempia kohtaan. Aloitetaan ensimmäisestä eli tähtitieteestä.

Muistan, kun kerroin ihmisille opiskelevani tähtitiedettä, sain kahdenlaisia vastauksia. Suurin osa vastauksista oli jotenkin vapaasti ilmaistuna muotoa "wou". Toiset ihmettelivät enemmän ja kertoivat aina olleensa kiinnostuneita tähtitieteestä. Toiset taas pitivät sitä todella siistinä ja vaikeana. Yksi kysymys, joka tuntui toistuvan ihmisten mielessä oli jotain tyyliin "luin juuri että joku iso asteroidi tulee ja tuohoaa vuonna N maan, onko tämä totta". Näihin sai aina vastailla, että eiköhän siitä olisi paljon isommat uutiset jos asia oikeasti olisi näin. Kuitenkin lähes aina tähtitiede tuntui olevan monille jotenkin ihmeellinen asia ja se, että joku oikeasti opiskelee tähtitiedettä, oli mahtavaa (en tiedä olisiko vastaanotto ollut erilainen jos olisin mies, en saa koskaan tietää).

Aerosolifysiikkaan lähdettyäni ihmisten reaktio muuttui jonkin verran. Ensinnäkään kukaan ei tunnu tietävän mikä on aerosoli vaan olen joutunut vastailemaan kommentteihin kuten "liittyykö se deodorantteihin?". Ja vaikka fysiikka on koulussa opetettava aine, niin monella ei tunnu olevan mitään hajua siitä, mitä fysiikka oikeasti on. Kuitenkin sen jälkeen kun on vähän selittänyt miten aerosolit vaikka liittyvät ilmastonmuutokseen, niin alkaa valtava tenttaaminen siitä, että onko ilmastonmuutos huijausta vai ei. Usein olen kyllästymiseen saakka yrittänyt puollustaa tieteellisiä tuloksia, mutta usein tämä on turhaa, jos vastapuoli on päättänyt vastustavansa kaikkea ilmastonmuutokseen liityvää. Nyt mietin, että miksi asia on näin että ilmastotutkimuksesta ihmisillä tuntuu olevan vaikka kuinka sanottavaa kun tähtitiedettä lähinnä pidetään hienona.

Tähtitiede on harmitonta. Se tutkii asiaa, mikä kiinnostaa monia, mutta se ei suoraan vaikuta ihmisten elämään. Ilmakehätieteet taas koetaan ihmisten omaan elämään vaikuttavina asioina. Tässä kuitenkin tulee se ristiriita tieteen puolueellisuudesta. Eli itse tiede ei kehoita ketään tekemään mitään. Sen tarkoituksena on tutkia maailmaa ja oppia ymmärtämään sitä. On kokonaan ihmisestä itsestä kiinni mihin tieteen tuomaa tietoa hyödynnetään. Usein sekoitetaankin itse perustutkimus ja sen myötä luodut suositukset. Esimerkiksi nyt kovan kritiikin kohteeksi joutuva IPCC ei itse tee tutkimusta tai mittauksia vaan kokoaa kaiken saatavilla olevan tiedon yhteen raporttiin ja kirjoittaa sen mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.

Miksi sitten ilmastodenialistit hyökkäävät usein tiedettä vastaan? Luultavasti siksi, kun ilmastonmuutos on markkinoitu täysin väärin maailmalle. Ilmastonmuutos on popularisoitu asiaksi, mikä pakottaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan. Ei saisi ajaa autolla, ei saisi syödä lihaa ja ei saisi lentää Kanarialle lomalla. Kaikki nämä ovat ilmastonmuutoksen syytä ja ei ihmekään miksi osa porukasta mielummin kieltää koko asian kuin tekee muutoksia omaan elämäänsä.

Harvan asian markkinointi yleisölle on niin epäonnistunutta kuin ilmastonmuutoksen. Tämäkin on luultavasti osittain teollisuuden ja poliitikkojen lobbaamisen tulosta. Ilmastonmuutos on sysätty yksilön vastuulle ja ihmisestä on tehty se paha, joka tuhoaa oman ympäristönsä. Osittain yksilönkään vastuuta ei voida unohtaa, mutta loppupeleissä yksilön valinnat ohjautuvat aina jonkin isomman järjestelmän kautta ja siksi ilmaston lämpenemisen torjuminen ei voi olla kokonaan yksilön vastuulla. Kuitenkin media on tehnyt siitä sellaista kuin se olisi.

Nyt pitäisikin miettiä, että miten ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua tulisi viedä eteenpäin, ilman että se syyllistää yksilöitä ja aiheuttaa valtavaa denialistien määrää. Ilmastoon liittyvä tutkimus pitäisi erottaa politiikasta eli tiedostaa tieteen puoluettomuus ja ymmärtää mitä eroa on ilmastonmuutostutkimuksella ja ilmastopolitiikalla. Tutkimuksen kuuluu olla riippumatonta ja sen ei kuulu ottaa kantaa ihmisten elämään. Sen tehtävänä on esittää tutkimusongelmalle ensin tarvittavat mittaukset, sitten tulokset ja lopuksi seuranta. Näin ongelmalle on olemassa tieteellinen selitys, mutta kysymys miten ongelma ratkaistaan jääkin muiden kuin tieteen päätettäväksi.

Haastankin kaikki nyt erottamaan tieteen ja politiikan toisistaan. Jokainen juttu, mikä liittyy johonkin tieteen alaan niin kannattaa lukea kahdesti ja miettiä, onko siinä esitetty tieteellistä faktaa vai onko siinä esitetty myös poliittisia kantoja asiaan reagoimiseksi. Pelkkää tiedettä tekemällä ei vielä maailmaa pelasteta, se on vain väline. Lopullinen ratkaisu löytyykin muualta, mutta tiede auttaa meitä löytämään sinne. 

1 kommentti:

  1. Kiitos hyvästä blogista, löysin tämän kun kokeilin laittaa tavanomaisimpia lopukkeita "ilmastoahdistus." -etuliitteen loppuun.

    Nähdäkseni osaat suhtautua ilmastonmuutosasiaan 100% puhtaasti järkesi (siis Kahnemanin järjestelmä kakkosen) avulla. Näitä ihmisiä on vähän, heistä on kova pula niin suomessa, kuin maailmallakin.

    Senpä vuoksi olisi hyvin kiinnostavaa tietää, että millaisen tunnereaktion saat, kun kohtaat ilmastodenialistin, joka ei pysty suhtautumaan ilmastonmuutosasiaan järkensä avulla ?

    Osaatko siis analysoida ja nimetä sen tunteen laadun ja määrän, jonka havaitset itselläsi silloin kun kohtaat ilmastodenialistin (netissä tai livenä)?

    VastaaPoista